Tervehdys reserviläiset,

Syyskokouksessa marraskuussa tuli hieman muutoksia yhdistyksemme hallitukseen. Pitkän ja ansiokkaan työn vapaaehtoisen maanpuolustuksen saralla ja yhdistyksemme hallituksessa tehneet, ja edelleen nykyisen hallituksen tukena tekevät Niko, Esko siirtyivät (ainakin toistaiseksi) lepovuoroon hallitushommista. Uudeksi jäseneksi hallitukseen valittiin Anne-Ly Matinheikki, Anne-Ly on uusi sihteerimme ja tuo omaa osaamistaan myös KV- yhteistyöpuolelle.

Uusi hallitus järjestäytyi 24.1.2012 ja yhdistyksemme puheenjohtajaksi valittiin allekirjoittanut, kiitän luottamuksesta.

Vuoden 2012 aikana kansainvälisyys ja kansainvälistyminen on oleellisessa osassa yhdistyksen toimintaa.

Kuluvan vuoden tärkeä projekti tulee olemaan Vares Cup, kuten aiempinakin vuosina, se on yhdistyksemme lippulaiva. Poikkeuksena edellisiin vuosiin, järjestämme toisen osakilpailun Eestissä, Tartossa. Esivalmisteluja tullaan tekemään myös vuoden 2013 syysjotoksen järjestelyiden suhteen. Tänä vuonna on myös meidän vuoromme toimia isäntinä viidettä kertaa järjestettävässä Naiskodukaitsen vierailussa.

VaRes on tehnyt SRA-saralla historiaa, ensimmäiset eestiläiset ovat suorittaneet SRA-tutkinnon Ilonummen Hannun vetämällä kurssilla keväällä 2011. Varesin perinteisesti erinomaisesti hoidetusta kilpailukokonaisuudesta on tulossa ja tulee kansainvälinen. ResUl on hyvässä hengessä mukana edistämässä lajin kansainvälistymistä.

Menestyksellistä yhteistyötä myös Saksan suurlähetystön kanssa Kari Vainion vetämänä tullaan jatkamaan.

Riippumatta valtioiden välisistä sopimuksista (Nato, Eu, yms.,), on kansainvälinen yhteistyö rivireserviläisten välillä ehdottoman tärkeää. Mikään valtioiden välinen sopimus ei ole koskaan korvannut, eikä tule koskaan korvaamaan kansojen välistä yhteenkuuluvuuden tunnetta, mikä kehittyy erityyppisissä yhteisissä harrastus- ja vapaaehtoisissa maanpuolustusprojekteissa.

VaRes on aina ollut ja tulee olemaan ampumaharrastukseen keskittynyt reserviläisjärjestö. Meillä on tarjolla tällä hetkellä sisäampumaradoista Tikkurila ja Luola, ulkoradoista Santahamina (kiitos Sihvon Karille) ja Loppi, kaukana kyllä, mutta parempi kuin ei mitään. Työtä tehdään koko ajan sen eteen, että tilanne paranisi, mutta näiden kanssa pitää elää.

Sampsa Olkinuora