|
Puheenjohtajan tuolilta 20.8.2010 |
 |
 |
Petikon Pitkäsuon ampumaratahanketta koskeneessa artikkelissa Vantaan Sanomissa 18.8.2010 esitettiin useita syitä, jotka estävät radan rakentamisen Pitkäsuolle. Myös toinen näkökulma asiaan ansaitsee tulla esille.
Finavian asiasta Vantaan kaupunginhallitukselle antaman lausunnon mukaan ampumarata olisi riski lentoturvallisuudelle. Tosiasiassa asianmukaisesti kulissoitu rata on täysin turvallinen niin lentoliikenteelle kuin lähimaa-alueillekin. Esimerkkejä ampumaradoista, jotka sijaitsevat lentokentän välittömässä läheisyydessä löytyy Suomesta ainakin Porista, Joensuusta, Rovaniemeltä ja Oulusta. On myös yleisesti tiedossa, että Pitkäsuolla sijaitsi vuosikymmenet epävirallinen haulikkorata, jonka rakenteita purettiin 2000-luvulla maantäyttöpaikan laajennuksen yhteydessä. Alueella myös metsästetään.
Poliitikot ja kaupungin virkamiehet vetäytyvät asiassa yleensä kaavamerkintöjen taakse piiloon. On totta, että aluetta ei tällä hetkellä ole kaavoitettu ampumaradaksi, mutta parhaillaan käynnissä oleva maakuntakaavan uudistamisprosessi antaa hyvän mahdollisuuden muuttaa kaavaa tarvittavilta osin, jos vain tahtoa löytyy. Uudenmaan liitto totesi jo maakuntakaavan ensimmäisessä vaiheessa, tehtyään alueen ampumaradoista selvityksen, että ratoja tarvitaan lisää. Tuosta selvityksestä on aikaa kulunut noin kymmenen vuotta, ja sen jälkeen ampujat ovat menettäneet Viikin ja Hyrylän varuskunnan radat. Myös Kivikon ratahankkeesta on luovuttu.
Asianmukaisesti kulissoitu ja rakennusteknisin keinoin melusuojattu ampumarata rajoittaisi alueen käyttöä retkeilyyn ja virkistymiseen hyvin pieneltä osalta (vain eristetty rata-alue), mutta tarjoaisi alueen muille käyttäjille mm. asianmukaisen paikoitusalueen, mahdollisen huoltorakennuksen ja kahvilapalvelut.
Viime vuonna Pitkäsuolla toteutetusta melumittausraportista voidaan todeta, että lähin asutus on niin kaukana, ettei ampumalla tuotettavaa melua pysty mittaamaan. Näin siitä huolimatta, että kaikki vaimennus perustui tuolloin etäisyysvaimennukseen ja maaston muotoihin. Minkäänlaisia melun torjunnan keinoja ei käytetty.
Helsingin kaupunki on budjetoinut ampumaradan rakentamiseen 1,5 miljoonaa euroa. Vantaalta ei rahaa ehkä löydy, mutta soveliain paikka seudulliselle yheishankkeelle kylläkin. Lopputulos olisi Vantaalle erityisen edullinen, koska muut investoisivat Vantaalle liikuntapaikkarakentamisen muodossa.
Niko Niemistö |
|
|
Puheenjohtajan tuolilta 21.6.2010 |
|
|
|
Haltuuni tuli hiljattain ukkini jäämistöstä mielenkiintoinen teos. Kyseessä on runo- ja piirrosvihko, jonka jokaisen aukeaman toisella sivulla on ukkini kirjoittama runo, ja toisella sivulla lyijykynällä ja musteella piirretty kuva. Runoja ja piirroksia on kumpiakin kaikkiaan parikymmentä. Ensimmäisellä sivulla lukee seuraava teksti:
”Kuvakertomus 7080:n alueelta. Anno 1943. Piirusteli (ja tekstitti) kers. Niemistö, Olavi Johannes.”
|
|
Lue lisää...
|
|
Puheenjohtajan tuolilta 8.4.2010 |
|
|
|
Kevät kuluu VaResin osalta pitkälti maastotoiminnan ja sotilastaitojen kertauksen merkeissä. Tapahtumakalenterista löytyy lukuisia tapahtumia, joihin osallistumalla reserviläinen voi ylläpitää omaa kenttäkelpoisuuttaan.
|
|
Lue lisää...
|
|
|
Puheenjohtajan tuolilta 8.3.2010 |
|
|
|
Ampumaratojen tulevaisuutta käsiteltiin 5.3.2010 GoExpo-messujen yhteydessä ampumaharrastusfoorumin järjestämässä seminaarissa.
Tulevasta ampumaratalaista ei kuultu oikeastaan mitään. Mitään esiteltäväksi valmista ei vielä ole, vaikka lakiesityksen pitäisi olla eduskunnan käsittelyssä jo ensi syksynä. Kolmivaiheiseksi alunperin kaavailtu ampuma-aselain kokonaisuudistus tullaan viemään läpi kahdessa vaiheessa, ja ampumaradoista tullaan siis säätämään kakkosvaiheessa. Asehallintoyksikön Mika Lehtonen totesi esityksessään ainoastaan, että laki on tulossa ja siinä tullaan määrittelemään ampumaradat sekä lisäämään valvontaa. Koska laki ei vaikuta kaavoitukseen ja ympäristölupiin millään tavoin, tuloksena on ainoastaan byrokratian lisääntyminen uusia ampumaratoja perustettaessa ja vanhoja ylläpidettäessä.
|
|
Lue lisää...
|
|
Puheenjohtajan tuolilta 18.2.2010 |
|
|
|
Kauhajoen tutkintalautakunta julkaisi raporttinsa eilen (lieneekö sattumaa, että juuri samaan aikaan kun eduskunnan hallintovaliokunta aloittaa aselakiuudistuksen 1. vaiheen käsittelyn). Raportissa suositetaan itselataavien pistoolien kieltämistä: uusia lupia ei myönnettäisi ja olemassa olevat aseet luovutettaisiin valtiolle maksua vastaan. Tämä suositus sekä eilisen aikana eri medioissa esitetyt kommentit mm. ministerien ja poliisijohdon taholta kummastuttavat hyvin monia.
Eräs oleellinen kysymys on tietysti se, miksi asealan asiantuntijat on jatkuvasti ohitettu olankohautuksella niin eduskunnan kuin sisäministeriön virkamiestenkin taholta, vaikka viime vuosien aikana ko. tahot ovat toistuvasti yrittäneet saada ääntään kuuluville ja tehneet esityksiä ampuma-aselain muuttamisesta sellaiseksi, että saavutettaisiin todellista parannusta aseturvallisuuteen. Kaikki intressipiirit mm. vastustivat tiukasti AYO:n käyttöönottoa paitsi ristiriitaisuuksien, myös selkeiden aseturvallisuutta vaarantavien seikkojen vuoksi. Harrastajakentän kommentit kaikuivat kuuroille korville, ja AYO:n käyttöönoton jälkeen - ja sen myötävaikutuksella - sekä Jokelan että Kauhajoen koulusurmaajat saivat luvat aseilleen.
|
|
Lue lisää...
|
|
|
|
|
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 Seuraava > Loppuun >>
|
|
Sivu 1 / 7 |